Siirry pääsisältöön

Spring Break

Keli on alkanut urakalla lämpenemään, ja lämpötila kipusi yli 30 asteen tänään. Se sopi kuvaan hienosti, koska saavuimme alkuillasta Atlantin rantaan Virginia Beachille, ja ennätimme nauttimaan lämpimästä illasta omalla parvekkeella merenrannalla. 

Päivän aikana siirryimme Waynesborosta rannikolle ajaen Richmondin ja Norfolkin kautta. Norfolkissa on pitkä silta/tunneli, ja sen ruuhkat pääsivät yllättämään meidät. Sillalla on menossa iso remontti, ja liikenteen ruuhkautumisen ehkäisemiseksi keskustasta liittyminen sillalle on kiellettyä arkisin kello 15-18 välillä. Kuitenkin kaikki, mukaan luettuna meidän autokunta rikkoi tätä kieltoa. Ylitys oli hidas, mutta ruuhkan kiertäminen maitse olisi vienyt moninverroin enemmän aikaa. 

Alkumatkasta kävimme ostoksilla ja mm. etsimme Walmartista korttia hääparille. Valintaa helpotti, että onnittelukortit oli järjestelty aiheen mukaan. Ensimmäisessä hyllyvälistä löytyivät syntymäpäiväkortit, ja seuraavasta kaikki muut. Oli ihan muutama vaihtoehto.

Söimme kortinostoreissulla Cracker Barrell-ravintolassa, joka on meidän vakkari ruokapaikka kaikilla reissuilla. Tässä ketjuravintolassa on kotoista vanhanajan fiilistä, mutta sisustus on mietitty ja jokainen taulu, sisustusesine ja kaluste on varmaan samassa paikassa jokaisessa ravintolassa. Hinnat ovat todella edulliset, ja juomien täytöt kuuluvat hintaan, samoin kuin uunituoreet biscuitit. Ruoka on laadukasta kotiruokaa poikkeuksellisine lisukkeineen (fritattua okraa, perunamuusia, papuja) ja paksuinen kastikkeiden. Kastikkeista voi valita vaalien tai ruskean, ja tuleeko se ruuan päälle vai sivulle. Lasku maksetaan lähtiessä ravintolan sisustuskaupassa.

Kuulimme jostain, että menossa on opiskelijoiden spring break lomaviikko, ja silläkin uhalla me hiljaisuutta ja rauhaa rakastavat suomalaiset päädyimme Virginia Beachille. Ei täällä kuitenkaan ole minkäänlaisia bileitä nähty, ja hotellikin vaikuttaa enemmän tyhjältä kuin täydeltä. Biitsillä oli leppoisa meininki, ja väki haihtui nopeasti auringon laskettua. Saamme siis varmaan unemme ensi yönä. 

Hieman hidas oli vuokramöhkön parkkiin saaminen, kun ei uskallettu ajaa kakkoskerrosta ylemmäs möhkösen korkeuden vuoksi, eikä kerroksessa ollut kuin pari pientä paikkaa vapaana. Siinä sitten hinkkasimme auton ruutuun, kuskin ulos kapeasta välistä ja matkatavarat kontista. Kun tämä oli suoritettu lähti auto vierestä jättäen ihan luksuspaikan vapaaksi. Olipa ajoitus!
















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menossa Amerikkaan

Matka on päässyt hyvään alkuun. Selvitimme bag-dropin , turvatarkastuksen , passintarkastuksen ja Plaza Premium Loungen vastaanoton 20 minuutissa, ja nautiskelemme nyt ravintolan antimista ennen lentoa. Sattui hauska kömmähdys passintarkastuksessa, kun olimme siirtymässä pois Schengen-alueelta . Tarkastaja kysyi minulta, että mihin olen menossa, johon minä vastasin ihan spontaanin lapsellisesti, että ”Amerikkaan”. Tarkensin sitten vielä, että Washington D.C., mutta sekään ei tarkastajalle kelvannut. Hän tuli vastaan sanoen, että varmaan New York on se ensimmäinen pysäkki. Veet tuli silmistä, kun selostin matkakaveri Joonakselle, mitä olin tötöillyt, kun tajusin, miten hölmö vastaus se oli ollut.  Reissun alun osalta täytyy nostaa ISO suositus Aviaparkille ! Hirvittävän hyvä ja persoonallinen palvelu. Sopivasti kotikutoinen palvelu mahdollistaa edullisen hinnan. Ollaan käytetty heitä alusta asti, ja joka kerta järjestelyt ovat olleet hieman erilaiset. Tänään meitä ohjeistettiin a...

Tästä se lähtee

Eihän siitä ole kuin reilu kuusi vuotta, korona ja muutama remontti sitten, kun edellisen kerran matkustelimme Amerikan maalla . Syksyllä 2019 meillä oli alla iso möhkö Nissan Armada , ja reissasimme Floridan ihanassa Shalimarissa , jonka pihalla koikkelehti haikara, ja Sarasotassa , jossa kämpän pihalla kasvoi ananas . Tällä kertaa meillä on jälleen alla iso möhkö, reissaamme Washington D.C.:sta Pohjois-Karolinaan ja menemme ystäviemme häihin. Haikaroista tai ananaksista ei vielä tiedä, mutta erittäin mielenkiintoista tulee taas olemaan. Siksipä myös pieni blogi on paikallaan: American Wedding Roadtrip olkaa hyvä!

Pitkä perjantai

Eilinen matkapäivä oli pitkä, kun New Yorkin lentomme lähti vaille viisi Helsingistä, Nykissä vaihdoimme terminaalia iltakahdeksan aikaan ja Washingtonin koneen ollessa 1,5 tuntia myöhässä saavuimme lentokenttähotelliin Arlingtonissa yhden aikaan yöllä. Matkalla kello on siirtynyt seitsemän tuntia taaksepäin, joten nukkumaan mennessä pystyi jo vaihtamaan aamuvirkuimpien perheenjäsenten ja kavereiden kanssa kuulumiset.  Finnairin pitkällä lennolla Atlantin yli meitä suuresti ilahdutti, että kone oli vajaa, ja meillä oli koko keskipenkin neljä istuinta käytössä. Katsoimme Apple TV:stä lataamiamme sarjoja Slow Horses ja Drops of God, oli hyvät ruuat ja mukavat penkit. Uni vaan ei tullut kummallekaan yrityksestä huolimatta. Jälkimmäinen reilun tunnin mittainen pätkä jetBluen siivillä menikin pääosin nukkuessa. Amerikkalaisella halpalentoyhtiö jetBluella on oma terminaali Nykissä JFK:lla, ja terminaalista toiseen pääsee kätevällä ja ilmaisella lentoaseman sisäisellä AirTrain-junalla. Ai...