Siirry pääsisältöön

Roketi rollia

Aamiaisella oli tavallisen vohvelitaikinan lisäksi tarjolla kanelitaikinaa, josta tein meille pienet aamupalajälkkärit. Aloimme juttelemaan keittiötyöntekijän kanssa, joka oli nähnyt Suomessa kuvatun Joulutarina-elokuvan ja jonka poika on työmatkalla Puolassa tällä hetkellä. Aamiaisen syötyä ja auton pakattuamme lähdimme ajamaan pohjoiseen kohti Clevelandia ja Erie-järveä.

Cleveland on aikanaan ominut tittelin rokin synnyinpaikkana, koska joku paikallinen radiotoimittaja on mennyt ensimmäisenä mainitsemaan rokkenrollin ohjelmassaan, ja sana on sittemmin otettu laajasti käyttöön. Tämän johdosta kaupunkiin on perustettu Rock & Roll Hall of Fame, jonka näyttelyyn lisätään uusia bändejä ja muusikoita ja heidän tavaroitaan vuosittain. Museossa on paljon sisältöä, mutta valitettavasti äänimaailman kakofonia ja museon kokonaisvaltainen sekavuus ovat aika häiritseviä.

Roketi rollipläjäyksen jälkeen teimme pienen kävelylenkin Erie-järven rannassa. Ihastelimme siellä Clevelandin silhuettia ja nautimme lämpenevästä ilmasta. Atlas Obscuran innoittamana kävelimme myös puistossa, jossa on suuri Free-kumileimasin. Saihan siitä kivan kuvan blogiin, mutta saatan myös samaistua sen ilmaisemaan poliittiseen viestiin.

Clevelandista suunta vaihtui etelään ja ajoimme Dunbarin Country Inniin Länsi-Virginiassa. Söimme illallisen viereisessä meksikolaisesta Los Agaves (suomeksi Aasit) ravintolassa. Palvelu oli suoraviivaista, mutta ystävällistä, ruoka tuli nopeasti, ja se oli hyvää ja kuumaa kuten ruuan kuuluu olla. 

Hotellin edessä on kannabiskauppa, jonka antimia saa ostettua myös Drive-in luukulta. Seutu ei muutoinkaan herätä kovasti luottamusta. Keskellä huudia ollaan. 









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menossa Amerikkaan

Matka on päässyt hyvään alkuun. Selvitimme bag-dropin , turvatarkastuksen , passintarkastuksen ja Plaza Premium Loungen vastaanoton 20 minuutissa, ja nautiskelemme nyt ravintolan antimista ennen lentoa. Sattui hauska kömmähdys passintarkastuksessa, kun olimme siirtymässä pois Schengen-alueelta . Tarkastaja kysyi minulta, että mihin olen menossa, johon minä vastasin ihan spontaanin lapsellisesti, että ”Amerikkaan”. Tarkensin sitten vielä, että Washington D.C., mutta sekään ei tarkastajalle kelvannut. Hän tuli vastaan sanoen, että varmaan New York on se ensimmäinen pysäkki. Veet tuli silmistä, kun selostin matkakaveri Joonakselle, mitä olin tötöillyt, kun tajusin, miten hölmö vastaus se oli ollut.  Reissun alun osalta täytyy nostaa ISO suositus Aviaparkille ! Hirvittävän hyvä ja persoonallinen palvelu. Sopivasti kotikutoinen palvelu mahdollistaa edullisen hinnan. Ollaan käytetty heitä alusta asti, ja joka kerta järjestelyt ovat olleet hieman erilaiset. Tänään meitä ohjeistettiin a...

Tästä se lähtee

Eihän siitä ole kuin reilu kuusi vuotta, korona ja muutama remontti sitten, kun edellisen kerran matkustelimme Amerikan maalla . Syksyllä 2019 meillä oli alla iso möhkö Nissan Armada , ja reissasimme Floridan ihanassa Shalimarissa , jonka pihalla koikkelehti haikara, ja Sarasotassa , jossa kämpän pihalla kasvoi ananas . Tällä kertaa meillä on jälleen alla iso möhkö, reissaamme Washington D.C.:sta Pohjois-Karolinaan ja menemme ystäviemme häihin. Haikaroista tai ananaksista ei vielä tiedä, mutta erittäin mielenkiintoista tulee taas olemaan. Siksipä myös pieni blogi on paikallaan: American Wedding Roadtrip olkaa hyvä!

Pitkä perjantai

Eilinen matkapäivä oli pitkä, kun New Yorkin lentomme lähti vaille viisi Helsingistä, Nykissä vaihdoimme terminaalia iltakahdeksan aikaan ja Washingtonin koneen ollessa 1,5 tuntia myöhässä saavuimme lentokenttähotelliin Arlingtonissa yhden aikaan yöllä. Matkalla kello on siirtynyt seitsemän tuntia taaksepäin, joten nukkumaan mennessä pystyi jo vaihtamaan aamuvirkuimpien perheenjäsenten ja kavereiden kanssa kuulumiset.  Finnairin pitkällä lennolla Atlantin yli meitä suuresti ilahdutti, että kone oli vajaa, ja meillä oli koko keskipenkin neljä istuinta käytössä. Katsoimme Apple TV:stä lataamiamme sarjoja Slow Horses ja Drops of God, oli hyvät ruuat ja mukavat penkit. Uni vaan ei tullut kummallekaan yrityksestä huolimatta. Jälkimmäinen reilun tunnin mittainen pätkä jetBluen siivillä menikin pääosin nukkuessa. Amerikkalaisella halpalentoyhtiö jetBluella on oma terminaali Nykissä JFK:lla, ja terminaalista toiseen pääsee kätevällä ja ilmaisella lentoaseman sisäisellä AirTrain-junalla. Ai...