Siirry pääsisältöön

Roadtrippailussa parasta

Tänään mentiin vähän sinne minne nenä näyttää. Ajoimme itäänpäin siirtyen Länsi-Virginiasta Virginiaan, eikä matkan varrelle sattunut isoja kaupunkeja tai niiden turistinähtävyyksiä. Reitti, pysähdykset ja määränpää muodostuivat pitkälti tien päällä. 

Yövyimme Länsi-Virginian Charlestonin pienessä naapurikaupungissa, mutta minulla ei ollut tietoa, että Charleston on osavaltion pääkaupunki, tai että Länsi-Virginia olisi Virginiasta erillinen osavaltio. Oli siis yllätys, että Charlestonin edustalla olevaa joenvartta ajellessa vastaan tuli osavaltion komea Capitol. 

Päivän suunniteltu pysähdys oli Catedral Falls vanhan maantien no. 60 varrella. Vesiputous oli kiva luontokohde korkeine putouksineen ja veden rapauttamine kallioineen, ja yhtä kiinnostavaa olivat useat aitokunnat, jotka pysähtyivät katsomaan tätä pientä kohdetta samaan aikaan kanssamme. 

Vesiputoukselle asti joenvarressa oli ollut monenlaista asutusta ja teollisuutta, mutta putouksen jälkeen reitti muuttui vuoristoiseksi. Vuoristossa pysähdyimme Hawks’ Nest -kansallispuistossa, josta oli hieno näkymä New River -joelle, ja jossa haukat päivystivät puiden oksilla ja liitelivät ympärillä. Paikalla ollut mies tarjoutui ottamaan meistä harvinaisen yhteiskuvan, ja ihan hieno siitä tuli.

Haukanpesän jälkeen jatkoimme matkaa kohti itärannikkoa. Näimme tien varressa kyltin Yhdysvaltojen cooleimmasta pikkukaupungista, ja sen innoittamana poikkesimme valtatieltä sinne. Lewisburgin vanhasta keskustasta löytyikin kauppakadun pätkä, jonka ”antiikkikaupoissa” riitti tutkittavaa. Bulgarialaislähtöinen myyjä opiskeli espanjaa kuten minäkin ja unelmoi matkustamisesta Espanjaan ja Portugaliin, ja Suomeen tottakai. Toinen myyjä oli tohkeissaan siitä, kuinka mahtava kauppa heillä on. Löytöjä emme tehneet, mutta kaupunki oli joka tapauksessa cool.

Illaksi päädyimme Virginian Waynesboron Comfort Inniin. Hotellissa on menossa iso pintaremontti, jossa hotellin visuaalinen ilme muutetaan uuden hotellibrändin Hilton Sparkin brändin mukaiseksi. Huoneemme on juuri uudistettu, mutta siivooja ei ollut tainnut ennättää käydä remontin ja meidän majoittuminen välillä. Sukat ovat mustat, wc-paperi on loppu ja pehmeä nojatuoli on vaihtunut kovaan ja epämukavaan, mutta ainakin huone on fressi. 

Söimme illallisen vähän hinnakkaassa ja laadukkaassa Outback Steakhousessa. Ravintola sijaitsee hotellin vastapäätä, mutta jalkakäytävien puuttuessa sinne piti loikkia nurmikoita ja autotietä pitkin. Pastat ja jättiläisravut syötyämme loikimme takaisin kämpille pimenevässä illassa. Erittäin hyvä lokaatio kämpällä tänä iltana. 



















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menossa Amerikkaan

Matka on päässyt hyvään alkuun. Selvitimme bag-dropin , turvatarkastuksen , passintarkastuksen ja Plaza Premium Loungen vastaanoton 20 minuutissa, ja nautiskelemme nyt ravintolan antimista ennen lentoa. Sattui hauska kömmähdys passintarkastuksessa, kun olimme siirtymässä pois Schengen-alueelta . Tarkastaja kysyi minulta, että mihin olen menossa, johon minä vastasin ihan spontaanin lapsellisesti, että ”Amerikkaan”. Tarkensin sitten vielä, että Washington D.C., mutta sekään ei tarkastajalle kelvannut. Hän tuli vastaan sanoen, että varmaan New York on se ensimmäinen pysäkki. Veet tuli silmistä, kun selostin matkakaveri Joonakselle, mitä olin tötöillyt, kun tajusin, miten hölmö vastaus se oli ollut.  Reissun alun osalta täytyy nostaa ISO suositus Aviaparkille ! Hirvittävän hyvä ja persoonallinen palvelu. Sopivasti kotikutoinen palvelu mahdollistaa edullisen hinnan. Ollaan käytetty heitä alusta asti, ja joka kerta järjestelyt ovat olleet hieman erilaiset. Tänään meitä ohjeistettiin a...

Tästä se lähtee

Eihän siitä ole kuin reilu kuusi vuotta, korona ja muutama remontti sitten, kun edellisen kerran matkustelimme Amerikan maalla . Syksyllä 2019 meillä oli alla iso möhkö Nissan Armada , ja reissasimme Floridan ihanassa Shalimarissa , jonka pihalla koikkelehti haikara, ja Sarasotassa , jossa kämpän pihalla kasvoi ananas . Tällä kertaa meillä on jälleen alla iso möhkö, reissaamme Washington D.C.:sta Pohjois-Karolinaan ja menemme ystäviemme häihin. Haikaroista tai ananaksista ei vielä tiedä, mutta erittäin mielenkiintoista tulee taas olemaan. Siksipä myös pieni blogi on paikallaan: American Wedding Roadtrip olkaa hyvä!

Pitkä perjantai

Eilinen matkapäivä oli pitkä, kun New Yorkin lentomme lähti vaille viisi Helsingistä, Nykissä vaihdoimme terminaalia iltakahdeksan aikaan ja Washingtonin koneen ollessa 1,5 tuntia myöhässä saavuimme lentokenttähotelliin Arlingtonissa yhden aikaan yöllä. Matkalla kello on siirtynyt seitsemän tuntia taaksepäin, joten nukkumaan mennessä pystyi jo vaihtamaan aamuvirkuimpien perheenjäsenten ja kavereiden kanssa kuulumiset.  Finnairin pitkällä lennolla Atlantin yli meitä suuresti ilahdutti, että kone oli vajaa, ja meillä oli koko keskipenkin neljä istuinta käytössä. Katsoimme Apple TV:stä lataamiamme sarjoja Slow Horses ja Drops of God, oli hyvät ruuat ja mukavat penkit. Uni vaan ei tullut kummallekaan yrityksestä huolimatta. Jälkimmäinen reilun tunnin mittainen pätkä jetBluen siivillä menikin pääosin nukkuessa. Amerikkalaisella halpalentoyhtiö jetBluella on oma terminaali Nykissä JFK:lla, ja terminaalista toiseen pääsee kätevällä ja ilmaisella lentoaseman sisäisellä AirTrain-junalla. Ai...