Siirry pääsisältöön

Kottiin tulossa

Aamulla suuntasimme hotellin Shuttle-bussilla lentokentälle. Meillä ei edelleenkään ollut tietoa jatkoyhteydestä, ja lähtöselvityksen asiakaspalvelija lankapuhelinluuri korvallaan kysyi ehkä puolitosissaan, että haluaisimmeko jäädä vielä päiväksi nauttimaan kaupungista. Vastasin hänelle, että mielellämme jäisimme, mutta työt jo odottavat kotosalla. 

Jatkoyhteys sitten vahvistui, ja lensimme päivällä Nykin JFK:lle. Olemme nyt odottaneet Finskin lentoa koti-Suomeen työpäivän verran. Sämpylä lentokentällä maksoi 16 dollaria, ja maksoimme 79 dollaria per naama Americanin Loungeen. Loungessa on ollut hyvät ruuat, ja täällä aika on kulunut mukavasti. Naisten vessassa on pytynrenkaassa liikeohjautuva rullaava muovipussi, mutta ominaisuutta ei kuulemma ollut miestenvessassa. 

Yötä vasten lennämme Helsinkiin. Odotan pian kuulevani suomea, ja odotan arkirutiineja. Kymmenen päivää reissussa ja pari päivää ”in the translation” olosuhteissa on kypsentänyt fiiliksen, että oltaisiinpa jo kotona.  



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menossa Amerikkaan

Matka on päässyt hyvään alkuun. Selvitimme bag-dropin , turvatarkastuksen , passintarkastuksen ja Plaza Premium Loungen vastaanoton 20 minuutissa, ja nautiskelemme nyt ravintolan antimista ennen lentoa. Sattui hauska kömmähdys passintarkastuksessa, kun olimme siirtymässä pois Schengen-alueelta . Tarkastaja kysyi minulta, että mihin olen menossa, johon minä vastasin ihan spontaanin lapsellisesti, että ”Amerikkaan”. Tarkensin sitten vielä, että Washington D.C., mutta sekään ei tarkastajalle kelvannut. Hän tuli vastaan sanoen, että varmaan New York on se ensimmäinen pysäkki. Veet tuli silmistä, kun selostin matkakaveri Joonakselle, mitä olin tötöillyt, kun tajusin, miten hölmö vastaus se oli ollut.  Reissun alun osalta täytyy nostaa ISO suositus Aviaparkille ! Hirvittävän hyvä ja persoonallinen palvelu. Sopivasti kotikutoinen palvelu mahdollistaa edullisen hinnan. Ollaan käytetty heitä alusta asti, ja joka kerta järjestelyt ovat olleet hieman erilaiset. Tänään meitä ohjeistettiin a...

Tästä se lähtee

Eihän siitä ole kuin reilu kuusi vuotta, korona ja muutama remontti sitten, kun edellisen kerran matkustelimme Amerikan maalla . Syksyllä 2019 meillä oli alla iso möhkö Nissan Armada , ja reissasimme Floridan ihanassa Shalimarissa , jonka pihalla koikkelehti haikara, ja Sarasotassa , jossa kämpän pihalla kasvoi ananas . Tällä kertaa meillä on jälleen alla iso möhkö, reissaamme Washington D.C.:sta Pohjois-Karolinaan ja menemme ystäviemme häihin. Haikaroista tai ananaksista ei vielä tiedä, mutta erittäin mielenkiintoista tulee taas olemaan. Siksipä myös pieni blogi on paikallaan: American Wedding Roadtrip olkaa hyvä!

Pitkä perjantai

Eilinen matkapäivä oli pitkä, kun New Yorkin lentomme lähti vaille viisi Helsingistä, Nykissä vaihdoimme terminaalia iltakahdeksan aikaan ja Washingtonin koneen ollessa 1,5 tuntia myöhässä saavuimme lentokenttähotelliin Arlingtonissa yhden aikaan yöllä. Matkalla kello on siirtynyt seitsemän tuntia taaksepäin, joten nukkumaan mennessä pystyi jo vaihtamaan aamuvirkuimpien perheenjäsenten ja kavereiden kanssa kuulumiset.  Finnairin pitkällä lennolla Atlantin yli meitä suuresti ilahdutti, että kone oli vajaa, ja meillä oli koko keskipenkin neljä istuinta käytössä. Katsoimme Apple TV:stä lataamiamme sarjoja Slow Horses ja Drops of God, oli hyvät ruuat ja mukavat penkit. Uni vaan ei tullut kummallekaan yrityksestä huolimatta. Jälkimmäinen reilun tunnin mittainen pätkä jetBluen siivillä menikin pääosin nukkuessa. Amerikkalaisella halpalentoyhtiö jetBluella on oma terminaali Nykissä JFK:lla, ja terminaalista toiseen pääsee kätevällä ja ilmaisella lentoaseman sisäisellä AirTrain-junalla. Ai...